Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa. Yhteiskunta ja politiikka Viro on ollut Neuvostoliitosta itsenäistyttyään parlamentaarinen demokratia, jonka lait säätää yksikamarinen, 101-jäseninen parlamentti eli Riigikogu. Monista muista Euroopan tasavalloista poiketen Virossa presidentin valitsee parlamentti. Viron presidenttinä on toiminut vuodesta 2021 asti poliittisesti sitoutumaton Alan Karis.
Viro kuului Neuvostoliittoon vuoteen 1991 asti. Etenkin neuvostovallan alkuaikoja leimasivat julmuudet virolaisia kohtaan: jopa 80 000 virolaista karkotettiin vankileireille vuoteen 1953 mennessä. Venäjänkielisiä asukkaita muualta Neuvostoliitosta asutettiin Viroon, erityisesti maan itäosiin, kuten Narvan kaupunkiin. Viron itsenäisyyshaaveet kasvoivat 1980-luvun lopulla, kun Neuvostoliiton ilmapiiri vapautui Mihail Gorbatšovin liennytyspolitiikan myötä (perestroika). Virossa järjestettiin kansanäänestys itsenäistymisestä, ja suurin osa kansasta kannatti itsenäisyyden palauttamista.
EKRE sai vuoden 2019 parlamenttivaaleissa lähes 18% ääniosuuden, ja se nousi Keskustapuolueen Jüri Rataksen luotsaamaan hallituskoalitioon yhdessä Isänmaa-puolueen kanssa. Rataksen hallitus kaatui alle kahden vuoden jälkeen vaikean hallitusyhteistyön ja korruptioskandaalien vuoksi. Virossa ei järjestetty uusia vaaleja, vaan muut puolueet EKRE:ä lukuun ottamatta muodostivat ensin kahden, sitten kolmen puolueen koalition, joita kumpaakin on johtanut Reformipuolueen Kaja Kallas. Viro on suuntautunut ulkopoliittisesti vahvasti länteen, ja se on aktiivinen EU- ja Nato-jäsen. Viro on avoimen Venäjä-vastainen, ja se on ottanut vastaan huomattavan määrän ukrainalaispakolaisia Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022.
Suomalaiset it-talot etsivät Viron konttoreista apua osaajapulaan – â€kustannuksiltaan Suomea halvempi paikka elääâ€Suomalaiset it-talot etsivät yhä Virosta tekijöitä. Se voi onnistua, jos tarjolla on pohjoismaista työkulttuuria ja ehkä kaupungin parhaita lounaitakin. Kilpailu tekijöistä. Modernit toimitilat, yhdessä tekemisen meininki, hienot asiakkaat ja huipputeknologia, Unikien Ville Ilves listaa myönteisen työnantajamielikuvan rakentumista. Andres TeissVirossa palkat nousevat 12 prosentin vuosivauhdilla ja inflaatioprosentti on 25, minkä luulisi pelottavan ulkomaalaisia ja suomalaisiakin it-taloja. Näin ei välttämättä ole.
tuore kirja kertoo nahkiaisista myös suomeksi - Viisi Tähteä
Viro-luentosarja: Elämä suomalaisena Virossa
Venäjänkielisten koulutus- ja tulotaso ovat vironkielisiä matalampia, ja noin 90 000 venäjänkielistä on edelleen vailla Viron tai Venäjän kansallisuutta. Nykyinen hallitus suunnittelee lakkauttavansa venäjänkielisen perusopetuksen vuoteen 2030 mennessä. On epäselvää, vaikuttaako uudistus venäjänkielisiin syrjivästi vai ei: toisaalta se vaarantaa vähemmistön oikeuden omaan kieleensä, mutta toisaalta se vahvistaisi venäjänkielisten lasten virontaitoja, mikä voisi avata yliopistojen ovet heille helpommin tulevaisuudessa. Vironvenäläisillä ei ole omaa puoluetta, mutta Keskustapuolue on ajanut perinteisesti heidän asioitaan.
Yllättäviä faktoja Virosta - Visit Estonia
Ilma, maaperä ja vesistöt saastuivat pahoin. Uudelleen 1990-luvun alussa itsenäistyttyään Viro alkoi kiristää ympäristölainsäädäntöä, ja ympäristön tila on kohentunut. Maata on saatu metsitettyä, ja nykyisin suojelualueet muodostavat 10% maan pinta-alasta. Historia Ihmisasutus levisi Viroon viimeisimmän jääkauden jälkeen, ja suomalais-ugrilaiset heimot ovat asuttaneet aluetta jo tuhansia vuosia. Viron alue oli 1200-luvulta lähtien Itämeren suurvaltojen heittopussi. Se tuli saksalaisten ja tanskalaisten hallintaan 1200-luvulla, joskin virolaisten kapinointiin kyllästynyt Tanska myi alueensa saksalaisille 1300-luvulla. 1600-luvun suurvalta Ruotsi valtasi Viron alueen asteittain. Ruotsalaisvaltaa ei kestänyt kauaa, sillä Suuren Pohjan sodan päätteeksi koko Viro päätyi Venäjän haltuun.
Viro on hyvin alava maa, ja korkein kohta, Latvian lähellä sijaitseva Suur Munamägi, sijaitsee vain 318 merenpinnan yläpuolella. Viimeisimmän jääkauden jäljet näkyvät edelleen Viron maastossa: maassa on yli 1500 järveä, paljon soita ja paljon hiekkarantoja. Neuvostoaikana Virossa oli paljon raskasta teollisuutta, ja lämpö ja sähkö saatiin fossiilisista polttoaineista.
Kesät ovat suht lämpimiä ja talvet leutoja. Sää on usein sateinen ja pilvinen, ja säännöllisten sateiden vuoksi maa-ala soveltuu hyvin viljelyyn. Metsä peittää yli puolta Viron maa-alasta, ja maa sijaitsee havu- ja lehtimetsävyöhykkeiden rajalla. Virossa kasvaa meille tuttujen koivun ja männyn lisäksi myös jaloja lehtipuita, kuten tammea ja vaahteraa. Pinta-alasta maatalouskäytössä on noin 22%, ja loput 27% koostuvat esimerkiksi soista ja niityistä.
Viro julistautui jälleen itsenäiseksi vuonna 1991, mutta venäläisjoukot poistuivat maasta yli kolmen vuoden neuvottelujen jälkeen vasta elokuussa 1994. Neuvostoliitosta irtauduttuaan Virosta tuli vakaa, demokraattinen valtio jo 1990-luvun lopulle mennessä. Se suuntautui vahvasti länteen 2000-luvun alkuvuosina: Viro liittyi puolustusliitto Natoon ja Euroopan Unioniin vuonna 2004, ja se otti käyttöön yhteisvaluutta euron vuonna 2011. Ekologinen jalanjälki Jos kaikki kuluttaisivat kuten Viro asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 4, 2 maapalloa.
Demokratian alkuvuodet 1990-luvulla olivat Virossa hieman sekavaa aikaa: korruptio rehotti, uusia puolueita syntyi ja vanhoja kaatui. 2000-luvulta eteenpäin Viron politiikka on vakautunut, ja tärkeimmiksi puolueiksi ovat vakiintuneet keskustaoikeistolainen Reformipuolue, Keskustapuolue, Sosiaalidemokraattinen puolue ja konservatiivinen Isänmaa-puolue. Viime vuosina kannatusta on kerännyt myös oikeistopopulistinen Viron konservatiivinen kansanpuolue (EKRE), joka muiden eurooppalaisten populistipuolueiden tavoin vastustaa kansainvälisiä rakenteita, kuten Euroopan unionia tai maahanmuuttoa, ja kannattaa konservatiivisia arvoja.
Virossa on viisitoista maakuntaa, jotka jakaantuvat kuntiin (64 kpl) ja kaupunkeihin (15 kpl). Neuvostoliitosta irtautumisen jälkeen Viroon jäi paljon etnisiä venäläisiä: nykyisin lähes kolmannes maan asukkaista puhuu äidinkielenään venäjää. Venäläisväestö asuu pääosin Tallinnassa ja Koillis-Virossa Narvassa ja Kohtla-Jarvessa.
Kirja elää ja voi hyvin Virossa - The Baltic Guide
Tove Jansson (1914–2001) | Suomen Viron-instituutti
Viro - Wikipedia