Venäjänkielisiä asukkaita muualta Neuvostoliitosta asutettiin Viroon, erityisesti maan itäosiin, kuten Narvan kaupunkiin. Viron itsenäisyyshaaveet kasvoivat 1980-luvun lopulla, kun Neuvostoliiton ilmapiiri vapautui Mihail Gorbatšovin liennytyspolitiikan myötä (perestroika). Virossa järjestettiin kansanäänestys itsenäistymisestä, ja suurin osa kansasta kannatti itsenäisyyden palauttamista. Viro julistautui jälleen itsenäiseksi vuonna 1991, mutta venäläisjoukot poistuivat maasta yli kolmen vuoden neuvottelujen jälkeen vasta elokuussa 1994.
Kun henkilö esimerkiksi muuttaa Suomesta Viroon, hänen tarvitsee ilmoittaa muutosta vain Virossa, ja tieto päivittyy automaattisesti myös Suomen väestötietojärjestelmään. – Näin voimme varmistaa, että Suomesta Viroon muuttavalla henkilöllä on kotipaikka vain yhdessä maassa eikä molemmissa yhtä aikaa, kertoo ylijohtaja Timo Salovaara Digi- ja väestötietovirastosta. Esimerkiksi Suomesta takaisin Viroon palaavat virolaiset eivät aina muista ilmoittaa paluumuutostaan Suomen viranomaisille, mikä vääristää Suomen väestötilastoja. Jatkossa tieto muutosta tulee meille automaattisesti Viron väestörekisteristä, Salovaara jatkaa.
Viro on hyvin alava maa, ja korkein kohta, Latvian lähellä sijaitseva Suur Munamägi, sijaitsee vain 318 merenpinnan yläpuolella. Viimeisimmän jääkauden jäljet näkyvät edelleen Viron maastossa: maassa on yli 1500 järveä, paljon soita ja paljon hiekkarantoja. Neuvostoaikana Virossa oli paljon raskasta teollisuutta, ja lämpö ja sähkö saatiin fossiilisista polttoaineista.
Talous ja kaupankäynti Viron talous on yksi Euroopan liberaaleimmista: valtiontalous on hyvin tasapainossa, byrokratiaa on yksinkertaistettu ja sähköistetty, ja sekä yritys- että tuloverotus ovat suhteellisen alhaisia. Virossa on käytössä tasaverotus, eli kaikki palkansaajat maksavat saman prosenttiosuuden veroja tuloistaan. Talouden vapauttamiseen ryhdyttiin jo ennen virallista Neuvostoliitosta itsenäistymistä, ja yritystoimintaa yksityistettiin vauhdilla heti itsenäistymisen jälkeen. 1990-luvulla Viroon investoitiin suhteessa enemmän ulkomaista pääomaa kuin mihinkään muuhun Keski- ja Itä-Euroopan maahan.
Viro on nykyään tunnettu edistyneistä sähköisistä järjestelmistään – maassa voi jopa äänestää sähköisesti! Byrokratian hoitaminen netissä nopeuttaa asiointia julkisissa palveluissa. Viron talous kasvoi voimakkaasti 1990-luvun puolivälistä vuoden 2008 globaaliin talouskriisiin asti. Romahduksen jälkeen talous elpyi, ja maa oli uusien kasvuhakuisten yritysten (start-up) perustamisessa maailman kärkeä. Monet ulkomaiset yritykset ovat investoineet Viroon tai perustaneet sinne sivukonttoreita matalan verotuksen vuoksi.
Suomessa asuu noin 52 000 virolaista ja Virossa yli 5 000 suomalaista. Maasta toiseen muuttamiseen samankaltainen menettely kuin Pohjoismaiden välillä Uuden sopimuksen myötä maasta toiseen muuttamiseen tulee Viron ja Suomen välille vastaavanlainen menettelytapa, joka on ollut Pohjoismaiden kesken käytössä jo yli 50 vuotta ja sähköisenä vuodesta 2007 alkaen.
Toisessa maailmansodassa Neuvostoliitto miehitti maan vuonna 1940 heti sodan alkumetreillä: Saksan ja Neuvostoliiton vuonna 1939 solmiman Molotov–Ribbentrop-sopimuksen lisäpöytäkirjan mukaan Viro kuului Neuvostoliiton etupiiriin. Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoon vuonna 1941 ja miehitti Viron. Saksan hävittyä sodan neuvostojoukot palasivat ja palauttivat neuvostovallan. Viro kuului Neuvostoliittoon vuoteen 1991 asti. Etenkin neuvostovallan alkuaikoja leimasivat julmuudet virolaisia kohtaan: jopa 80 000 virolaista karkotettiin vankileireille vuoteen 1953 mennessä.
Viron eläkejärjestelmä - Eläketurvakeskus
2000-luvulta eteenpäin Viron politiikka on vakautunut, ja tärkeimmiksi puolueiksi ovat vakiintuneet keskustaoikeistolainen Reformipuolue, Keskustapuolue, Sosiaalidemokraattinen puolue ja konservatiivinen Isänmaa-puolue. Viime vuosina kannatusta on kerännyt myös oikeistopopulistinen Viron konservatiivinen kansanpuolue (EKRE), joka muiden eurooppalaisten populistipuolueiden tavoin vastustaa kansainvälisiä rakenteita, kuten Euroopan unionia tai maahanmuuttoa, ja kannattaa konservatiivisia arvoja. EKRE sai vuoden 2019 parlamenttivaaleissa lähes 18% ääniosuuden, ja se nousi Keskustapuolueen Jüri Rataksen luotsaamaan hallituskoalitioon yhdessä Isänmaa-puolueen kanssa. Rataksen hallitus kaatui alle kahden vuoden jälkeen vaikean hallitusyhteistyön ja korruptioskandaalien vuoksi. Virossa ei järjestetty uusia vaaleja, vaan muut puolueet EKRE:ä lukuun ottamatta muodostivat ensin kahden, sitten kolmen puolueen koalition, joita kumpaakin on johtanut Reformipuolueen Kaja Kallas.
Monista muista Euroopan tasavalloista poiketen Virossa presidentin valitsee parlamentti. Viron presidenttinä on toiminut vuodesta 2021 asti poliittisesti sitoutumaton Alan Karis. Virossa on viisitoista maakuntaa, jotka jakaantuvat kuntiin (64 kpl) ja kaupunkeihin (15 kpl). Neuvostoliitosta irtautumisen jälkeen Viroon jäi paljon etnisiä venäläisiä: nykyisin lähes kolmannes maan asukkaista puhuu äidinkielenään venäjää. Venäläisväestö asuu pääosin Tallinnassa ja Koillis-Virossa Narvassa ja Kohtla-Jarvessa. Venäjänkielisten koulutus- ja tulotaso ovat vironkielisiä matalampia, ja noin 90 000 venäjänkielistä on edelleen vailla Viron tai Venäjän kansallisuutta.
Suomi ja Viro sopivat väestötietojen sähköisestä vaihtamisesta
Soome keel rikastab - suomen kieli rikastuttaa!
Sää on usein sateinen ja pilvinen, ja säännöllisten sateiden vuoksi maa-ala soveltuu hyvin viljelyyn. Metsä peittää yli puolta Viron maa-alasta, ja maa sijaitsee havu- ja lehtimetsävyöhykkeiden rajalla. Virossa kasvaa meille tuttujen koivun ja männyn lisäksi myös jaloja lehtipuita, kuten tammea ja vaahteraa. Pinta-alasta maatalouskäytössä on noin 22%, ja loput 27% koostuvat esimerkiksi soista ja niityistä.
Neuvostoliitosta irtauduttuaan Virosta tuli vakaa, demokraattinen valtio jo 1990-luvun lopulle mennessä. Se suuntautui vahvasti länteen 2000-luvun alkuvuosina: Viro liittyi puolustusliitto Natoon ja Euroopan Unioniin vuonna 2004, ja se otti käyttöön yhteisvaluutta euron vuonna 2011. Ekologinen jalanjälki Jos kaikki kuluttaisivat kuten Viro asukkaat keskimäärin, tarvitsisimme 4, 2 maapalloa. Tarkastele tilastoja ekologisesta jalanjäljestä kaikissa maissa. Yhteiskunta ja politiikka Viro on ollut Neuvostoliitosta itsenäistyttyään parlamentaarinen demokratia, jonka lait säätää yksikamarinen, 101-jäseninen parlamentti eli Riigikogu.
Viro on suuntautunut ulkopoliittisesti vahvasti länteen, ja se on aktiivinen EU- ja Nato-jäsen. Viro on avoimen Venäjä-vastainen, ja se on ottanut vastaan huomattavan määrän ukrainalaispakolaisia Venäjän hyökättyä Ukrainaan keväällä 2022. Viro on huolissaan omasta turvallisuudestaan hyökkäyksen seurauksena, kuten muutkin Baltian maat. Inhimillisen kehityksen indeksi 30 av 188 Viro sijoittuu sijalle 30 inhimillisen kehityksen indeksissä 188 maasta.
Virolaiset perustivat vironkielisiä kouluja ja julkaisivat kirjallisuutta. Maan ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin vuonna 1869. Vastareaktiona virolaisten kapinoinnille Venäjä alkoi venäläistää Viroa lakkauttamalla vironkielisiä instituutioita, kuten lehtiä ja koulutusta. Venäjän keisarikunta romahti vuoden 1917 vallankumouksissa, mikä loi sekasortoa myös Virossa. Viro julistautui itsenäiseksi 1918, mutta se pääsi eroon neuvostomiehittäjistä vasta vuotta myöhemmin. Nuoreen Viroon perustettiin oma parlamentti, mutta nuori demokratia päätyi lähes itsevaltaisen presidentti Konstantin Pätsin hallintaan 1930-luvulla.
Nykyinen hallitus suunnittelee lakkauttavansa venäjänkielisen perusopetuksen vuoteen 2030 mennessä. On epäselvää, vaikuttaako uudistus venäjänkielisiin syrjivästi vai ei: toisaalta se vaarantaa vähemmistön oikeuden omaan kieleensä, mutta toisaalta se vahvistaisi venäjänkielisten lasten virontaitoja, mikä voisi avata yliopistojen ovet heille helpommin tulevaisuudessa. Vironvenäläisillä ei ole omaa puoluetta, mutta Keskustapuolue on ajanut perinteisesti heidän asioitaan. Demokratian alkuvuodet 1990-luvulla olivat Virossa hieman sekavaa aikaa: korruptio rehotti, uusia puolueita syntyi ja vanhoja kaatui.
Suomi ja Viro sopivat väestötietojen sähköisestä vaihtamisesta – uudistus sujuvoittaa erityisesti maasta toiseen muuttavien henkilöiden tietojen päivittämistä | Digi- ja väestötietovirastoKuntaministeri Sirpa Paatero ja Viron sisäministeri Lauri Läänemets allekirjoittivat Helsingissä 21. syyskuuta 2022 maiden välisen valtiosopimuksen väestötietojen vaihtamisesta.
Viro - Wikipedia